Koroton toiminta

JAK Finland

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Tärkein ominaisuus korottomassa säästötoiminnassa on lainojen korottomuus, lainoista ei peritä sellaista korkoa joka maksettaisiin osakkeenomistajille ilman että he tekevät asian eteen työtä.

Korottomuus tarkoittaa toisaalta myös sitä, että säästöille ei makseta korkoa. On hyväksyttävä ajatus, että jos minä saan korotonta lainaa, olen vastineeksi valmis säästämään ilman korkotuottoja jotta joku toinen yhteisön jäsen saa myös korotonta lainaa.

Huom: Koroton säästötoiminta ei tarkoita, että toimintaa harjoittava laitos olisi pankki. Kyse on englannin kielisestä termistä "interest-free banking" ja se viittaa toimintatapaan. Tässä yhteydessä on syytä korostaa, että JAK Finland ei ole pankki, vaan rahoitusosuuskunta.

Sisällysluettelo

Miten yhteisö sitten rahoittaa toimintansa jos ei ole korkoa?

Toiminta rahoitetaan:
1) vuosittaisella jäsenmaksulla (=osuusmaksu) (30 euroa)
2) lainanhoitokululla (ks. Kulutaulukon esittely)
Lyhyesti: lainanhoitokulut suhteutetaan lainan suuruuteen jotta pienen lainan maksaja ei maksaisi kohtuuttoman suurta lainanhoitokulua verrattuna suuren lainan omaavaan jäseneen
3) talkootyöllä (ts. ei kuluja)(esim. pankkitoiminnan esittelyt, jäsenten neuvonta, etc.)
4) lainoitus jäsenille hoidetaan pelkästään jäsenkunnan säästöjen (=lisäosuusmaksujen) turvin (vrt. fractional reserve)

Miten tavallinen pankki toimii?

"Pankki on instituutio, joka tarjoaa finanssipalveluita, erityisesti maksuliikenteen hoitoa ja luotonantoa. Pankki kerää pääomaa suoraan omistajiltaan sekä ottamalla vastaan talletuksia. Pankkeja on monenlaisia, mutta yleisimpien liikepankkien toimintaperiaate on ottaa vastaan rahaa talletuksena, maksaa tallettajalle palkkioksi korkoa, joka rahoitetaan lainaamalla rahoja niitä tarvitseville vähän korkeampaa korkoa käyttäen. Näiden korkojen erotuksella rahoitetaan pankin toimintaa, tuotetaan voittoa omistajille ja korjataan luottotappioita." (Pankki - Wikipedia)


Onko lainanhoitokulu sama asia kuin lainan korko?

Ei ole. Kuten edellisessä kappaleessa todetaan normaalisti pankki lainaa rahaa ulos suuremmalla korolla kuin mitä se maksaa talletuksille korkoa. Näiden erotus on voitto josta pankki maksaa osinkoa osakkeenomistajille.
Korottomassa pankkitoiminnassa ei ole lainoista perittävää korkoa, ei myöskään säästöille maksettavaa korkoa, eikä voittoa joka maksettaisiin osakkeenomistajille. Lainanhoitokulu ei ole korkoa, koska se käytetään hallinnointikulujen kattamiseen jäsenmaksun ohella.

Mikä on sitten JAK Finlandin lainanhoitokulu prosenteissa lainan suuruudeen mukaan?

Keskimääräinen lainanhoitokulu JAK Finlandissa on 2.5% vuotuista korkoa / laina. Lainanhoitokulu esitetään Kulutaulukon mukaisena selkeänä rahasummana, jotta jäsenille tulee käsitys siitä kuinka suuri lainanhoitokulu on. Tämän takia lainanhoitokulua ei esitetä pelkkänä prosenttilukuna.

Lainanhoitokulu suurenee lainan koon kasvaessa. Tämä tehdään sen takia, että jäseniä kohdeltaisiin tasa-arvoisesti siten, että se jolla on pienempi laina maksaa vähemmän lainanhoitokuluja kuin se jolla on suurempi laina. (Yhteisössä ei koeta reiluksi, että esim. lainanhoitokulu olisi kaikille 100 euroa/vuosi riippumatta siitä onko jäsenellä lainaa 1000 euroa vai 10 000 euroa)